Aluksi näytti siltä, että tästä tulee tapahtumarikas päivä. Ensinnäkin eilisestä lievästä pahoinvoinnista johtuen yöunet jäivät vähäisiksi, joten aamun olo ei ollut paras mahdollinen. Ja olmi olo myös massun tietämillä on jatkunut nyt sitten eilisestä.

Positiivisella rintamalla Meikun koulutuslääkäri tuli aamusella kysymään, josko saisi tuoda oppilasryhmänsä keskustelemaan kanssani sairaudestani. Tämä innostava ajatus kaatui siihen, että loppupeleissä heillä ei sitten ollutkaan tähän aikaa... No, sainpahan täytellä rauhassa blogia... ;-)

Vierailijoita saapui puolen päivän jälkeen, ja kuten aikaisemmin mainitsin, Suomi-Belgia lentopallo-ottelu alkoi jo kahden aikoihin... ;-) Liikunnan rintamalla otan tänään perin iisisti - kevyt 15 minuutin pyöräily vielä edessä - kun tuo olo ei ole paras mahdollinen.

Edelleenkään lääkäreistä en saanut mitään uutta irti, mutta veriarvojen (lähinnä Hb) osalta näyttäisi siltä, että pikkuhiljaa tuo minun luuydin on taas käynnistymässä. Josko loppuviikosta jo pääsisi lomalle... ;-)

Fiilikset on hyvät. Koetan lykätä ajatuksiani ja toimintaani siihen suuntaan, että teen itselleni erilaisia päiväohjelmia, joita sitten (kunnossa ollessani) noudatan enemmän tai vähemmän normaalina toimintana. Eläisin ikäänkuin sellaista "minielämää" täällä olevien resurssien puitteissa.

Kokemuksesta tiedän, että tuollaiseen "minielämään" on helppo sortua kotonakin (ja osin ihan vapaaehtoisestikin): pysyy omissa oloissaan, ei ole yhteydessä ystäviinsä/perheeseensä, ei toteuta toisinaan omia mielihalujaan tai haaveitaan edes silloin kun siihen olisi mahdollisuus, ei kokeile uusia asioita, jne. Eli käytännössä sulkee paljon elämää ulkopuolelleen. Ja aina tähän saamattomuuteen löytyy vielä joku syy, jolla se on helppo perustella itselleen. (Kiire on varmasti useimmiten käytetty tekosyy). Jos tilanteeseen on tyytyväinen niin mikäpäs siinä, mutta jos salaa miettii tai peräti ääneen valittaa elämänsä "tylsyyttä", on ryhdistäytymisen paikka - eikun peilin eteen... Taas hyvä neuvo, jonka varmasti unohdan kun olen parantunut...

Mutta mutta, löpinät sikseen. Kohta tulee ruoka, joten pitänee putsata pöytä tarjotinta varten.