Pääsenkin jo tänään lomille, mikä on hieno juttu. Joudun vielä yhden antibiootin ottamaan kahden aikaan, ja sitten Jutan helmoihin toipumaan. Tavoitteena olisi suunnistaa sunnuntaina Sivakkavaaraan Jutan vanhempien luokse pariksi päiväksi; toivottavasti onnistuu!
Kävimme Jutan kanssa perusteellisen keskustelun luuydinsiirtokoordinaattorin kanssa. Tiukkaa tekstiä riskeistä ja hoidosta ennen ja jälkeen siirtotapahtuman. Näillä näkymin siirto tapahtuisi joulukuussa, mutta mistään ei voida olla varmoja ennen kuin se viikko sitten vihdoin koittaa.
Jotakin komplikaatioita on todennäköiseseti luvassa, joista vakavimpia ovat hylkimis- ja käänteishylkimisreaktiot sekä infektiot, joita voi ilmetä vielä pitkälle siirron jälkeenkin. Hoidot ovat kovat: etukäteen saatava luuytimen nollaus jo itsessään, mutta erityisesti siirron jälkeiset hoidot mahdollisine komplikaatiohoitoineen. Toki on mahdollista että kaikki menee myös erinomaisesti putkeen. Nähtäväksi jää, mutta innolla mennään eteenpäin nyt, kun tiedossa on mitä tuleman pitää.
Mutta kyllä se hiljaiseksi pistää, kun listataan mahdollisia tulevia vaivoja luustosta aikaiseen kaihiin. Puhumattakaan lyhyemmän jänteen kohtalokkaista infektioista tai hylkimisreaktioista. Nämä pitäisi nyt sitten nollata mielestä, ja ottaa vastaan mitä tuleman pitää. Vaihtoehtoja ei oikeastaan ole...
Tänä päivänä ei viitsisi nyt käyttää energioita tämän miettimiseen, joten koetan nauttia vapaudesta täysin rinnoin. Toivottavasti onnistun... Edessä on todennäköisesti pitkähkö loma, joka on kyllä tarpeen. Sen aikana blogeilu loppuu, ja voidaan lopettaa myös veribingo. Lasken vain pisteet tähän mennessä niin saadaan voittaja... :-)
keskiviikko, 3. lokakuu 2007
Kommentit