Toissapäiväisen "pihalla" ja eilisen "vain vähän vähemmän pihalla" -päivien jälkeen sain viime yönä pitkästä aikaa toiset perättäiset hyvät unet. Olo on sen mukainen - eli hyvä... :-) Tämä siitäkin huolimatta, että yöllä heräsin varpaiden ja nilkkojen särkyyn (kiitti Panacod)...

Joten eikun pihalle, eli suunta aamulla kohti Meilahtea Jutan kyydissä.

Verikokeiden jälkeen lääkärin luo, ja pienistä ihon punoituksista huolimatta kortisonia taas alennettiin hiukan, eli suunta oikea. Kysyin myös kaikki pikkuvaivani läpi:
1) vapina, jännitys, levottomuus - koska äijä on muuten niin hyvässä hapessa, todennäköisin syy on lääkitys (Sandimmun, eikä kortisonikaan kyllä helpota vapinoita) ja flunssan aiheuttama yleinen väsymys
2) kohtuuton väsymys - 6 viikkoa flunssaa ei voi olla jättämättä jälkeään + Sandimmun & kortisoni
3) "kipunointi" käsissä ja jaloissa (välillä kuin sähköiskuja annettaisiin raajoihin) - liittynevät edellisiin
4) öiset nivelkivut - kuten joku jo opastikin, kortisonin vähennyksestä aiheutuvia vierotusoireita (voivat kuulemma pahentua vielä melkoisesti)
5) herkkä, jopa kosketusarka iho - en saanut suoraa vastausta, ja se vähän unohtui sen jälkeen...

Eli olen siinä kunnossa että liikkeelle voin lähteä! Mikään kova treeni ei tule kuuloonkaan, koska pitkä virukseni ei ole vielä kokonaan parantunut. Ja vaikka olisi, jälkitaudit ovat usein paljon pahempia kuin itse alkuperäinen virus, joten  r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-s-t-i...

Kannattaa muuten itse kunkin muistaa, että tämä talvi ja kevät (lämpö ja kosteus) on ollut todella paha virus-/bakteerikausi - pelkästään viruksia on liikkeellä yli 200. Joten peskääpä kiltisti käsiänne - valtaosa tarunnoista (yli 90%?) tulee omien käsien kautta...

Olo on siis tänään hyvä. Painoa oli tullut menneellä viikolla taas 2,5 kiloa lisää. Nyt ollaan lukemissa 68 kiloa. Siltikin lääkäri vain patistaa syömään, eikä anna ruokavalioille mitään arvoa; "Kunhan et pelkkää karkkia syö..."

No en todellakaan - syön kaiken mitä käsieni ulottuvilla sattuu olemaan. Välillä tuntuu että tuo syöminen on tahdosta riippumatonta toimintaa - jos ruokaa on edessä, se menee meikäläisen suuhun... Kauppareissut ovat viime aikoina tulleet kalliiksi...

Mutta mutta, työn raskaan raatajillakin taitaa olla hymyt herkässä? Onhan kuitenkin lyhyt työviikko... ;-)