Eli auts. Vasen puoli - nilkka, polvi ja kyynärpää - hassusti vuorossa.  Polveen sattuu sen verran, että joutuu oikein "könkkäämään" eteenpäin. Oikean puolen nivelet täysin kivuttomat... Mutta ei hätää, minulla on täysi luotto Panacodiin. Puoli tuntia ja olen taas pedissä unten mailla.

Eilinen oli hankala. Huonosti nukuttu yö sen taas teki - aika kahvilla meni koko päivä. Aamulla en voinut käydä pisulla, kun piti olla vähintään 4 tuntia virtsamatta ennen virtsnäytteen antamista. Jalat ristissä ryntäsin poliklinikalle. Onneksi sain näytepurkin nopeasti. Sitten otettiin 14 putkea verta, joka sujui varsin kivuttomasti. Tähän asti kaikki hyvin.

Sitten päästiin luuydinkokeen ottamiseen. Oikein varta vasten itse pyysin (idiootti), että otetaanpas näyte tällä kertaa suoliluusta, kun tuo rintalasta on vielä edellisen kokeen jäljiltä arka. Oli pieniä vaikeuksia hyytymisen kanssa, niin joutui lääkäri tosissaan tekemään työtä palkkansa eteen. Näytteenoton jälkeen sekä potilas että lääkäri hikoilivat kuin kuntosalilla...

Vaikka itse operaatio ei puudutuksesta johtuen ole kovin kivulias, pari tuntia toimenpiteen jälkeen sain musitutuksen siitä, että kuusi reikää luussa ei niin kivutonta ollutkaan.

Luuytimen sorkkimisen jälkeen menin odottelemaan sitten lääkärintakastukseen pääsyä. Jopa nukahdin odotustilaan. Herätessän kuumotti ja sydän hakkasi ihan tosissaan. Liekö osuutensa tässä puudutusaineella.

Veriarvot olivat ihan ok, mutta hitaasti tuo hemoglobiini vain nousee (eilen 108). Ihokin lehahteli sen verran, ettei kortisoniannosta voitu tällä kertaa laskea. No, hyvä että ei nostettu. Virusnäytekin jouduttiin ottamaan jälleen kerran, kun tuo nuha ei ole antanut periksi. Pari päivää tässä nyt sitten joutuu odottelemaan luuydinkokeen tuloksia...

Hienoa kuitenkin nyt (ja jo eilisen Meilahtikäynnin jälkeen) on se, että sain luvan taas syödä hiukan vapaammin. Suuntasin siis suoraan Meikusta Subwayhin. 30 senttiä Steak & Cheeseä kainaloon, ja kotiin nauttimaan. Ekstra majoneesit ja salatit, nam.

Illalla vielä käytiin elokuvissa isolla porukalla (kiitos kaikille mukana olleille) ja illalliselle samaisen porukan kanssa Kreikkalaiseen ravintolaan. Mediun-kypsä härkä maistui näin yli 4 kuukauden jälkeen aika herrrrrkulliselta.

Harmi vain, että olin niin pihalla. Ei tullut ihmisten kanssa kauheasti keskusteltua. Nautin tosin illasta - etenkin pitkästä aikaa kokoon saadusta porukasta ja naurusta - ihan mielettömän paljon.

Kotona uni tuli kyllä tosi nopeasti. Mutta tämä neljä tuntia ei nyt ihan riitä (kello nyt 03:25), joten saisi pikku hiljaa tuo kipu noissa nivelissä hiipua. Tiukassa näyttää tänään olevan... No, kokeilen silti petiä, kun haukotuttaa niin vietävästi.

Öitä.