Tässä muuten huomionarvoinen hatunnosto: se amanuenssi, jolle kanyylin laittaminen oli selkeästi vaikeaa, suoriutui luuydinnäytteen ottamisesta ja siihen liittyvästä puudutuksesta vähintään yhtä hyvin kuin vanhemmat kollegansa. Ja vaikka luuydintä ei saatu taaskaan (ei myöskään seniorit) toissa päivänä sain luupalanäytteestä osviittaa että eteenpäin ollaan menossa: Veriterroristit on tapettu sekä verestä että luuytimestä.Nyt odotetaan sitä, että luuydin toipuu ja veriarvot nousee, niin nähdään sitten mitä se luuydin tuottaa. Tästä lisää myös "sairaus" -ja "hoito" -sivuilla...

Muuten vointi menee ylöspäin aina kun kehtaan kipu- ja pahoinvointilääkkeitä pyytää, ja alas kun lääkkeiden vaikutus lakkaa. Välillä lääkkeet eivät oikein kunnolla vaikuta, tai olo on muuten vain sietämätön, välillä lääkkeet pistävät ihanan raukeaan tokkuraan, mutta niiden voimalla tässä mennään. Narkkariksi minusta ei ole, sillä annokset on niin pieniä, että hoitajatkin nauraa... ;-)

Päivän ruoka-annokset ovat muuten jokseenkin hauskoja: aamiainen - jugurtti + 12 pilleriä, lounas - lasi mehua + 3 pilleriä, illallinen - mehukeittoa + pilleri. Ei ihme että laittoivat mut suonensisäiseen ravitsemukseen... ;-) Noiden ruokamäärien ansiosta myös kakkahetket ovat komiikkaa parhaimmillaan - lämmin ilma on yleisin lopputulos kun oikein kakattaa...

Väsy on kova, mutta siitä huolimatta vois pikku hiljaa kavereita tulla halutessaan vierailemaan. Omalta kannaltani ideaalisinta olisi 1 vierailuryhmä iltaa kohden. Jos samana päivänä olisi tulossa useita, voisi olla parempi kun tulisitte samalla kertaa.Mutta seriffiksi en tämän suhteen ryhdy, se asema on tämän pallonpuoliskon kovimmalla: Seriffi "lukko" Laitalalla.

Halit ja pusut!