Ja kaikkien "yöläisten" lempipäivä siis... ;-) Syytä hyvään oloon, eli rutistakaa niitä perheenne jäseniä siellä ihan tosissaan minunkin puolestani!

Tänään seikkailtiin Meilahden alla olevissa huoltotunneleissa. Klo 08:45 koputus ovelleni, ja sitten pitkätukkaisen ja hiljaisen "kuljettajan" seurassa maan alle ja ylös vieraassa paikassa... Outo tunne valtasi mielen, kun tajusin tosiaan ilmoittautuvani sisään syöpäsairaalaan.

Tähän ei vaan totu, eikä sitä hyväksy...

Astun sisään "avaruushuoneeseen", jossa suuri sädetin osoittaa korkealla olevaa sänkyä jolle minun pitäisi asettua kyljelleni. Kengät pois, ja astelen kolme porrasta laverille. Makoilen siinä hetken, suljen silmäni ja kuuntelen radiosta tulevaa musiikkia. Hoitajat pyörivät ympärilläni ja asettelevat muottia ympärilleni. Lääkäri tulee ja mittaa rintakehäni, vatsani, pääni ja jalkojeni paksuuden. Vatsa on paksuin, valitettavasti...

Röntgenkuvaa ja paria säätöä myöhemmin olen taas jaloillani ja matkalla kohti omaa kopperoani. Tällä kertaa en tarvitse edes kuskia, vaan toikkaroin maan alla ihan itsekseni. Enkä edes eksy.

Takaisin huoneeseen ja pokerin ääreen. Mieli on yllättävän levollinen, vaikka huomenna klo 06:00 aloitetaan tositoimet. Tai ehkä juuri siksi. Eipä tässä mitään ole saanut aikaiseksi, mutta eipä juuri mitään pidäkään saada aikaiseksi. Kunhan lorvailen ja pelailen.

No niin, eiköhän tässä tällä erää. Ohjelmassa vielä kahviossa käynti ja Jutan kanssa lorvailu.

Hei muuten, onkohan jollakulla "ylimääräistä" dvd-soitinta? Tuosta isosta telkusta olisi paljon kivempi katsella leffoja kuin tietsikastani. Vaikka kavereiden kanssa... :-)

Viikonloppuja!