Ei siinä kauaa mennyt. Nyt jo piha täynnä valkovuokkoja, ja puissa isot lehdet. Linnut pitävät soidinmenojaan, ja muutenkin kaikkialla on kevättä ilmassa. Kaunista.

Ihmiset hymyilevät herkemmin, ja satunnaiseen tervehdykseen saattaa jopa saada vastauksen. Ihmeellistä.

Itselläkin on vahva olo. Jonkin verran väsynyt mutta todella onnellinen. Kohta vielä kortisoni on kokonaan poissa kuvioista, joten voin odottaa hienoa kesää. Satoi tai paistoi.

Golfkärpänen on päässyt puraisemaan ihan tosissaan. Huomaan myös nauttivani kierroksista enemmän kuin aikaisemmin. Huonot lyönnit eivät paljoa hetkauta, ja hyvistä lyönneistä osaan ottaa ilon irti. Ja mikä tärkeintä, ei vaadi itseltään täydellisyyttä. Liekö ikä tuonut minulle paljon kaivattua leppoisuutta... ;-)

Tällaisen tunnelman ympäröimä ymmärtää taas sen miksi täällä ollaan: elämässä elämää joka on meille on suotu. Ei enempää ei vähempää. Ajatus siis hiiteen ja tunne pinnalle - motto loppuviikoksi.