Minun ja Jutan virallisten naimakauppojen toista vuosijuhlaa vietetään tänään. Päivään liittyy paljon enemmän kuin mitä voisi kuvitella.

Läpikäydyn rituaalin lisäksi päivä muistuttaa minua Jutan rakkaudesta: vakavasta sairaudestani huolimatta Jutta halusi vahvistaa liittomme suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Se kertoo minulle Jutan vahvuudesta: Jutta järjesti tunnelmalliset juhlat meille erittäin vaikean tilanteen keskellä.

Se kertoo minulle ystävieni luonteesta: parin päivän varoistusajalla J. Korhonen oli järjestänyt yllätyksenä paikalle yli 40 ystävää. Keskellä työpäivää.

Se kertoo minulle elämän hauraudesta: olin juuri läpikäynyt ensimmäisen sytostaattihoitokuurin, ja olin heikompi kuin kuin koskaan.

Se kertoo minulle elämän kauneudesta: usean viikon sairaalajakson jälkeen näin kaiken uudessa valossa. Värit olivat kirkkaampia, ihmisten kasvot hymyilevimpiä. Tuuli ihollani ja tuoksut ilmassa tuntuivat voimakkaammilta, jutan kosketus taivaalliselta.

Se kertoo minulle omasta pienuudestani: kuinka vähän meillä loppujen lopuksi on mahdollisuus vaikuttaa elämän kulkuun, ja kuinka paljon kaikki riippuu itse asiassa meistä riippumattomista tekemisistä. Kuinka vähän minulla itse asiassa on suuressa mittakaavassa merkitystä. Ja kuinka paljon minulla onkaan opittavaa – itsestäni, muista, elämästä.

Se kertoo minulle omasta suuruudestani: kuin paljon minulla itse asiassa on pienessä mittakaavassa merkitystä. Kuinka paljon elämä onkaan minulle antanut ja opettanut.

Ja ennen kaikkea se kertoo minulle siitä, kuinka onnekas olen: kaikkien todennäköisyyksien mukaan, minun pitäisi olla jo mullan alla. Sen sijaan olen viettänyt kaksi ihanaa vuotta rakastamani naisen vierellä, upeiden ystävien ympäröimänä. Nauttien, välillä peläten ja masentuen, eläen.

Nyt kaksi vuotta kaiken tämän jälkeen toivon, että nämä opit pysyvät mielessäni aina. Hääpäivämme toimii tästä hyvänä muistuttajana. Opettajana ankarin mahdollinen, elämä itse.

***

Huomenna edessä tutkimus siitä, mitä Jutan massussa on meneillään, ja mitä on tehtävissä. Pelottavia hetkiä. Toivottavasti pelko kääntyy lopulta iloksi.